

17.9.2010
Blues - HIFK


Nyt
Hetki on koittanut. Nyt eletään vuoden parasta aikaa. Kevät saapuu Kaken hauiksen voimalla, ja SM-liigan pudotuspelit alkavat. Ei voi valittaa - ellei sitten satu olemaan Jokerifani, mutta tuskin nyt sentään. Blues ja JYP kohtaavat ensimmäistä kertaa historiansa aikana pudotuspeleissä.
Satoi lunta tai paistoi, tuleva viikonloppu tulee olemaan tulikuuma, ja lauantaina homma polkaistaan käyntiin Espoossa ja Lappeenrannassa. SaiPa - TPS ottelusarja ei meitä niinkään kiinnosta, joten keskitytään ihan suosiolla tähän Blues - JYP sarjaan. Lauantaina pelataan Espoossa, sunnuntaina Jyväskylässä - ja jos JYP ei kahdella iskulla kuole, niin tiistaina kolmas kerta toden sanoo.
Vaikka JYP voitti keskiviikon päätöskierroksella SaiPan ja Blues hävisi vieraissa Pelicansille, on Blues se kovakuntoinen ja JYP se alavireinen. Ennen keskiviikon peliä Blues otti neljä komeaa peräkkäistä voittoa, eikä nousujohteista ole ollut pelkästään tulokset, vaan myös pelin taso. Edelliset kotipelit TPS:ää ja Tapparaa vastaan olivat kenties kauden parhaimmat kotisuoritukset Bluesilta runkosarjassa. Myös vieraskentällä peli on ollut fiksua, tarkkaa ja terävää.
Mutta runkosarja on nyt taaksejäänyttä aikaa, jota ei enää muistella huikeiden pudotuspelien jälkeen – ja jos muistellaan, niin aika kullatkoon muistot. Vaikka kukaan ei varmaan ole täysin tyytyväinen runkosarjaan, on kahdeksas sija viime vuoden yhdennentoista sijan jälkeen ihan kohtalaista eteenpäinmenoa, kuten eräs legendaarinen futisvalmentaja saattaisi todeta.
Maalivahtiosastolla Blues on liigan kuumin joukkue. Matti Kaltiaisen kausi ei ylittänyt odotuksia, mutta Bernd Brückler nousi kertaheitolla kuninkaaksi. Liigan paras torjuntaprosentti ja kolme nollapeliä yhdeksessä ottelussa - voiko enempää vaatia täysin puskista tulleelta nimettömältä paniikkihankinnalta? Brucks on Bluesin ehdoton ykkösmaalivahti pudotuspeleissä ellei ihmeitä tapahdu, ja hän torjunee kaikki JYP-sarjan ottelut.
Puolustuspään loukkaantumisen ja paikkaushankintojen jälkeen Blues pelasi kunniakkaasti seitsemällä puolustajalla. Vaikka käsiä ei puolustuksesta löydy juuri nimeksikään, pystyttiin pelaamaan tiivistä ja tarkkaa puolustuspeliä, jossa virheet olivat vähissä. Keskiviikon Pelicans-pelissä myös Janne Jalasvaara oli nostettu kokoonpanoon kahdeksantena puolustajana.
Arto Laatikainen oli Kimmo Peltosen loukkaannuttua Bluesin kiistattomasti paras puolustaja runkosarjassa. Tuomas Eskelisen runkosarja oli paha pettymys, ja sietääkin toivoa että pudotuspeleissä mies syttyy. Myös Pirneksen voi odottaa petraavan JYP-sarjaan lähdettäessä.
Muilta osin hyökkäyspään tilanteeseen voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Ykkösketju Kohn – Eriksson – Uhlbäck pelasi lähestulkoon koko kauden yhdessä – ja hyvin pelasikin. Kohn on ollut olympiatauon jälkeen huikeassa vireessä, kun taas Eriksson ja Uhlbäck pelasivat tasaisen onnistuneen kauden.
Bluesin syömähammas JYPiä vastaan tulee olemaan Steve Kariya. Taitava kultakypärä, joka sijoittui liigan pistepörssissä kolmanneksi Salmelaisen ja Kivenmäen jälkeen, aiheutti jyväskyläläisille ongelmia runkosarjassa . Kariya hankki nopeudellaan Bluesille useita ylivoimia, ja vaikka playoffseissa siirrytäänkiin Jari Levonen –sääntöihin, on Kariya edelleen suuri pelote JYPille.
JYP pelasi kohtalaisen onnistuneen runkosarjan sijoituttuaan yhdeksänneksi. Jyväskyläläiset olivat tulta ja tappuraa marraskuun lopulle asti, mutta sen jälkeen tapahtui suuri romahdus. Ensimmäisissä 24:ssä ottelussa he jäivät pisteittä vain neljästi, mutta 32 viimeisessä ottelussa voittoja tuli vain kymmenen.
Hipposta on pidetty pahana paikkana vierasjoukkueelle, ja JYPiä kovana kotijoukkueena, mutta tällä kaudella JYP haki enemmän pisteitä vieraskentiltä kuin kotoaan. Bluesille Hippos on syyskuisesta voitosta huolimatta ollut kuitenkin aina vaikea paikka. Espoolaiset ovat sambaviidakon keskellä käyneet 30 kertaa, ja seitsemän kertaa kaukalosta on lähdetty voittajina.
JYPin menneiden vuosien superketju Jaakko Uhlbäck – Jarkko Immonen – Antti Virtanen hajosi viime kauden päätteeksi kun Uhlbäck vaihtoi Bluesiin ja Immonen lähti NHL:ään, mutta Virtanen jäi Jyväskylään viimeisenä mohikaanina. Hieman kariyamaiset piirteet omaava Virtanen oli tällä kaudella JYPin avainhyökkääjä ja joukkueensa paras pistemies, tehden 30 tehopistettä runkosarjassa.
Virtasen tukena JYPin hyökkäyspäässä ovat pieni pikakiituri Miikka Männikkö sekä taitava mielialapelaaja Carlo Grünn, eikä sovi myöskään unohtaa SM-liigan laiskinta pelaajaa, Jesse Niinimäkeä. Niinimäki on kiertänyt Ilveksestä lähdettyään niin Edmontonissa kuin Jokereissakin, mutta molemmissa paikoissa homma meni pieleen, eikä surffailevaa ja heikkoa neppailijaa jaksettu katsoa.
Jyväskylässä ovet avattiin ja Niinimäki päätti haukottelen mutta nauraen ottaa haasteen vastaan. Alkuvaikeuksien jälkeen Niinimäen peli JYPissä lähti kulkemaan, mutta samalla alkoi myös tuo JYPin alamäki. Joka tapauksessa Niinimäki on pelannut itselleen paikan avainpelaajana, ja hän tulee olemaan suuressa roolissa myös Bluesia vastaan.
JYPin avainpelaajien kuvaukset pieniksi ja ketteriksi, mutta laiskoiksi mielialapelaajaksi, on harhaanjohtava. Suurilta osin JYP koostuu hyvistä joukkuepelaajista, toisinsanoen kädettömistä duunareista. Monta kautta Keski-Suomessa valmentanut Matti Alatalo on saanut pelaajista hyvät puolet esiin, ja joukkueella onkin meneillään JYP 2007 –projekti, eli viimeistään ensi keväänä pitäisi mitalin tulla.
Jos on Brückler aiheuttanut yleisöönmenevillä tempuillaan ja karvaajien harhautuksillaan säpinää, vähintään yhtä samaan ja oikeastaan paljon pahempaan on vuosien aikana yltänyt Sinuhe Wallinheimo, 34-vuotias show-mies. 45 ottelua runkosarjassa torjunut Wallinheimo, jonka torjuntaprosentti oli koko kauden pelanneista liigan paras, raastaa vastustajien hermoja filmailuillaan ja pelleilyillään, joissa tuomaritkin yleensä menevät halpaan.
Luvassa on siis erittäin kova taistelu maalivahtiosastolla – ja miksei myös muuallakin.
Blues ja JYP kohtasivat runkosarjassa neljä kertaa. Molemmat voittivat kerran kotonaan ja kerran vieraissa. Edellisen kohtaaminen Espoossa päättyi useiden käännekohtien jälkeen Bluesin 4-3 voittoon Pirneksen jatkoaikamaalilla.
Mielenkiintoinen ottelusarja on ilman muuta luvassa. Etukäteisveikkauksia on hyvin vaikea asettaa, vaikka aina onkin helppo veikata ”tasaisia ja vähämaalisia” otteluita. Fakta on kuitenkin se, että näin lyhyessä sarjassa kotiedun merkitys on tavallista pienempi, joten lauantain ottelussa Bluesilla on kovat paineet. Voitto on otettava.
17.3.2006 - Sasha Huttunen, sasha.huttunen@espooblues.net
Lue Raportti


